Pöytyän kuntavaalit – Ehdokkaat esillä fb –sivustolla on ollut mielenkiintoisia kysymyksiä ehdokkaille. Vastaan tässä omalla sivullani ja laitan linkin ko. sivustolle.
Ehdokkaille kysymyksiä liittyen sosiaalialaan: Millaisena te näette Pöytyän kunnassa tehtävän sosiaalityön aikuisten, vammaisten, perheiden, lasten ja nuorten parissa? Mitä painottaisitte ja miten sitä tulisi kehittää? Mitä konkreettisia ennaltaehkäiseviä keinoja painottaisitte?
Haluan oman ammattitaustanikin (sosiaalityöntekijä) puolesta kommentoida, vaikka onkin vaikeaa lyhyesti kiteyttää vastauksia. Haluan pohtia näitä kysymyksiä muutenkin laajemmin kuin vain vaalien alla.
On sitten kysymys aikuisten, vammaisten, perheiden tai lasten ja nuorten parissa tehtävästä sosiaalityöstä ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat avainasioita. Jotta ihminen saisi apua ennen kuin ongelmat kasvavat inhimillisesti katsoen liian suuriksi, pitäisi kehittää enemmän matalan kynnyksen auttamismuotoja. Avun hakemisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa.
Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat ihmisen kannalta tärkeitä, mutta se on myös taloudellisesti tuottavaa. Lainaan tässä oman ammattijärjestöni Talentian kuntavaalitavoitteita, koska niissä on niin osuvasti sanottu: ” Kireä taloustilanne houkuttaa kuntia tinkimään laadusta ja tarjoamaan vain välttämättömät viimesijaiset palvelut. On kuitenkin ihan tutkitustikin edullisempaa sijoittaa ennaltaehkäisyyn kuin maksaa syrjäytymisestä, pahoinvoinnista ja sairastumisista aiheutuvia kuluja. Ehkäisevät palvelut tuottavat terveyttä, työkykyä, hyvinvointia ja mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä.”
Neuvonta ja ohjaus on ennaltaehkäisevää. Neuvontaa ja ohjausta voidaan tehdä myös kotikäynnein. Yksilön tai perheen tilanne tulee kartoittaa aina laajasti.
Nyt, kun perustoimeentulotuen käsittely tämän vuoden alusta on siirretty Kelalle, sen pitäisi pitkässä juoksussa vapauttaa voimavaroja muuhun sosiaalityöhön kunnassa. Kunhan Kela vielä selviää ruuhkistaan ja toimeentulotukiasioiden käsittelyt toivottavasti alkavat sujua, niin kunnissa tulee mahdollisuus uudistaa sosiaalityötä. Voidaanko sosiaalityötä jalkauttaa enemmän sinne, missä asiakkaat ja mahdolliset avuntarvitsijat ovat. Uskon, että varsinkin nuorten kohdalla jalkauttamisesta voisi olla apua. Erityisesti nuorten ja lasten kohdalla mutta myös muussa sosiaalityössä uskon moniammatilliseen yhteistyöhön ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön.
Pöytyän kohdalla ei sosiaalityössä ymmärtääkseni ole ollut pitkiä jonoja. Mutta saattaa olla myös henkilöitä, jotka olisivat avun tarpeessa, mutta syystä tai toisesta eivät hakeudu avun piiriin tarpeeksi ajoissa. Varsinkin mielenterveystyössä ja päihdeongelmissa aikuissosiaalityössä ja nuorten parissa tehtävässä sosiaalityössä matalan kynnyksen apu ja apu jonottamatta ovat tärkeitä. Mielenterveysongelmat ja sairastuminen eivät katso aikaa ja paikkaa. Heinäkuisessa lomailevassa Suomessa on mahdoton saada apua akuutissakaan asiassa.
Lastensuojelussa ja perhetyössä monet kunnat, esimerkiksi Raision kaupunki on kehittänyt uusia toimintamalleja. Siellä on tehty helpoksi yhteydenotto palveluohjaajaan, verkkosivuilta löytyy Pyydä apua -nappi jne. Asiakkaan kannalta vaivattomia toimintamalleja voisi kehittää Pöytyälläkin.
On myös muistettava, että laadukkaan sosiaalityön takana on aina osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. Työmäärää ei saa kasvattaa liian suureksi yhtä työntekijää kohti, vaan on tarpeen vaatiessa palkattava lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Pöytyän kunnassa on jo huomattu, että pätevän henkilökunnan saaminen on haastavaa. Palkkauksella voidaan parantaa houkuttavuutta. Ymmärtääkseni Pöytyällä on jo tehtykin joitakin korjaavia liikkeitä asian suhteen.
Miten paljon tutkittu ja tieteellinen tieto teitä kiinnostaa ja miten se näkyy mahdollisesti päätöksenteossanne?
Tutkittu tieteellinen tieto kiinnostaa minua jo ammattini vuoksi. Perehtymistä vaikeuttaa välillä ajan riittämättömyys.
Sosiaalityön asiakastyö tuo tietoa ongelmista, verkostoista, siitä, miten yhteiskunnalliset ja poliittiset päätökset vaikuttavat ihmisiin. Sosiaalityössä pitäisi painottaa myös enemmän rakenteellista sosiaalityötä. Ja sosiaalityön näkökulmaa ja tuottamaa tietoa pitää tuoda enemmän päätöksentekoon. Tällä tavalla parhaimmillaan ehkäistään eriarvoistumista.
Mitä ajatuksia teillä on vastikkeellisesta sosiaaliturvasta sekä osallistavasta sosiaaliturvasta?
Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden ja osallistavan sosiaaliturvasta olen pitkälti samaa mieltä Dieterin kanssa. Dieter ei varmaan pahastu, jos lainaan tähän aluksi hänen vastauksiaan.
Dieter Flemmich: ”Sosiaaliturvan ei kuulu olla vastikkeellista. Nimensä mukaisesti kyse on turvasta, jota annetaan henkilölle, joka syystä tai toisesta on tällä hetkellä kyvytön selviämään omin avuin. Vastikkeellinen sosiaaliturva muodostuu helposti pakkotyöksi, joka estää ihmistä hoitamasta niitä ongelmia, joiden takia sosiaaliturvan piiriin on jouduttu.”
Työttömyysturva velvoittaa jo nykyäänkin aktiiviseen työnhakuun ja työvoimaviranomaisten tapaamisiin, koulutusmahdollisuuksien selvittämiseen ja muihin niin sanottuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Ei velvoitteita tarvitse lisätä. Ehdotetut aktivointitoimenpiteet pakkona (esim. aputyö julkisella puolella, järjestötoiminta) kuulostavat merkityksettömiltä todellisen työllistymisen kannalta. Ehkäisevätkö aktivointitoimenpiteet passivoitumista ja syrjäytymistä? Uskon, että todella harvan kohdalla. Keinot tuntuvat lähinnä nöyryyttäviltä. Oikea ratkaisu on auttaa oikeassa työllistymisessä ja työpaikkojen luomisessa.
Dieter Flemmich ”Osallistava sosiaaliturva saattaa jossain tilanteessa, esimerkiksi kuntoutukseen liittyen, olla perusteltua. Turva ei saa kuitenkaan muodostua sellaiseksi, että osallistettavasta tehdään jonkin yrityksen tai yhteiskunnan palkaton työntekijä. Tällä hetkellähän juuri tämän tyyppinen väärinkäyttö lienee hyvinkin yleistä. Valitettavasti. ”
Lisään vielä esimerkin: Kuntouttavaan työtoimintaan ei pidä laittaa ihmistä, joka ei tarvitse kuntoutusta, vaikka onkin pitkäaikaistyötön vaikkapa siitä syystä, että työpaikkoja ei ole.
Työkokeilun ja harjoittelun osalta tulee myös muistaa, että kokeiluihin ja harjoittelupaikkoihin ei haeta ihmistä, jolla jo on aikaisempaa kokemusta tai koulutusta alalta. Olen kuullut, että löytyy työnantajia, jotka systemaattisesti palkkaavat aina uuden harjoittelijan jakso jakson jälkeen eivätkä milloinkaan työllistä nuorta ihmistä palkkatyöhön, vaikka työtä olisi. Onhan harjoittelija ilmaista työvoimaa työnantajalle.
Toteutuessaan SOTE-uudistus tuo vielä kokonaan uuden pohdinnan. En tässä yhteydessä kirjoita siitä enempää, koska siitä riittäisi juttua vielä laajemmin. Pari asiaa yleisesti kuitenkin mainitsen. Sosiaalihuolto on jäänyt SOTE-uudistuksessa liian vähälle huomiolle. Keskustelua on hallinnut terveydenhuolto vaikka henkilöstömäärältään ja kustannuksiltaan nämä sektorit eivät paljon poikkea toisistaan. Sosiaalihuollon viranomaistehtäviä ei saa siirtää yhtiöihin tai yrityksille. Lisäksi huolestuttaa, miten taata riittävä palveluohjaus niille, jotka syystä toisesta eivät voi tai kykene tekemään valintoja.
Toisaalta SOTE-uudistuksen myötä kuntien pitäisi keskittyä juuri ennaltaehkäisyyn.